5. Kehityspsykologia

1.Lapsen fyysinen ja motorinen (hieno- ja karkea) kehitys 1-3v

Karkeamotoriikka:

- 1v. seisominen ilman tukea

- kävely tuettuna

- ensiaskeleet

- 2v. juokseminen

- kävely portaissa

- pallon potkiminen

- 3v. varpailla kävely

- tasajalkaa hyppely

Hienomotoriikka:

- 1v. kupista juominen

- 1.5v. lusikalla syöminen

- 2-3 palikan torien rakennus

- kirjan sivujen kääntäminen

- 2v. piirtää kynä kämmenotteessa

- kokoaa pieniä palapelejä

- pujottaa isoja helmiä lankaan

- piirtää pääjalkaisen ihmisen

Voisin avustaa lasta kävelyssä ja tukea vasten nousemisessa. Lapsen kanssa pallottelu ja erilaiset motoriset leikit kehittävät karkeamotoriikkaa. Avustaisin ja edistäisin lapsen aloitteellisuutta esim. ruokailutilanteissa.

Lapsen (puheen- ja) kielenkehitys 1-3v

- sanasto alkaa kehittyä nopeasti n. 1.5 vuoden iässä

- lapsi alkaa huomaamaan, että ympäristön kohteilla on nimet

- lapsi nimeää mielellään heille tärkeitä kohteita, kuten leluja

- 1,5-2v. lapsi alkaa yhdistellä sanoja--> lapsi sanoo kaksi sanaa peräkkäin

- lapsi tuntee jo noin 250 sanaa n. 2vuotiaana

- lapsi alkaa käyttämään verbejä, jotka liittyvät hänen jokapäiväiseen toimintaansa, kuten "syödä"

- 2.5v. lapsi oppii jopa 10 sanaa päivässä (3000/vuosi)

- Sanat ovat pääasiassa substantiiveja ja verbejä

- 3v. puhe alkaa olemaan jo ymmärrettävää ja lapsi osaa sanojen taivutukset/käsky-, kysymys- ja kieltomuodot

Lapselle voisi lukea esim. kuvakirjoja, joiden kautta lapsi oppisi nimeämään asioita. Kaikki juttelu ja kommunikointi varmasti edistää puheen tuottoa.

Lapsen sosiaalinen kehitys 1-3v

Lapsi tarvitsee paljon positiivista kannustusta päivän perustoiminnoissa sekä tukea omatoimisuuden harjoitteluun. Tällä tavoin lapselle kehittyy oma tahto ja kokemus itsenäisyydestä. Lapsi alkaa 2-3 vuotiaana harjoittelemaan oman tahtonsa ilmaisua. Uhman näyttäminen on osoitus siitä, kuinka lapsi uskaltaa näyttää tahtonsa.

Kolmevuotias alkaa opettelemaan ryhmässä toimimista ja leikkien sääntöjä.

Lapsi havainnoi ympäristöä ja alkaa omaksumaan yhteisön tapoja.

Lasta voisi opastaa leikeissä ja antaa myös lapsen omalle tahdolle sijaa.
Oikeanlainen reagointi lapsen raivokohtauksissa on tärkeää. Leikkien sääntöjä voisi käydä
läpi ja kertoa mikä on oikein/väärin.

2. Lapsen fyysinen ja motorinen (hieno- ja karkea) kehitys 3-5v:

Karkeamotoriikka:

- 3v. lapsi kävelee varpaillaan

- hyppii tasajalkaa

- 4v. kävelee takaperin ja sivuttain

- heittää palloa ja saan sen kiinni

- hyppii yhdellä jalalla

- ottaa vauhtia keinussa

- 5v. oppii uimaan, hiihtämään, luistelemaan

- kiipeilee puissa

- hyppää narua

- ajaa kaksipyöräisellä

Hienomotoriikka:

- 3v. piirtää pääjalkaisen ihmisen

- kokoaa pieniä palapelejä

- 4v. käyttää saksia

- piirtää neliön

- piirtää ihmispiirroksen, jossa on pää, vartalo ja raajat

- 5v. piirtää kolmion ja tähden jäljentää numeroita kirjoittaa oman nimensä osaa liimata

Tukisin lasta liikkumaan ja leikkimään toisten lasten kanssa. Erilaiset palloleikit kehittämät motoriikkaa ja hyppynaruleikit tasapainoa. Opastaisin lasta saksien käytössä ja kynäotteessa. Selittämällä ihmisen kehon osia, lapsi ehkä oppisi hahmottamaan paremmin, mitä siihen kuuluu pään ja jalkojen lisäksi.

Lapsen (puheen- ja) kielenkehitys 3-5v

- 3v. puhe alkaa olemaan jo ymmärrettävää

- lapsi osaa sanojen taivutuksia

- osaa kertoa esineiden paikasta ja sijainnista

- 4-5v. lapsen puhe alkaa muistuttamaan aikuisen puhetta

- mukana ovat jo kaikki sanaluokat, aikamuodot ja taivutusmuodot

- lapsen tarinan kerronta tarkentuu

- kaikki konsonantit ilmaantuvat yleensä tähän mennessä

Kommunikointi lapsen kanssa esim. kyselemällä päivästä auttaa lasta ajattelemaan ja ilmaisemaan itseään.

Lapsen sosiaalinen kehitys 3-5v

- Ajattelun kehittyessä lapsi ymmärtää paremmin ympäristöään ja osaa kielen avulla kertoa yhä paremmin ajatuksistaan siitä

- lapsi leikkii paljon ja kieli mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen muiden lasten ja aikuisten kanssa

- lapsi oppii ryhmässä toimimisen taitoja ja alkaa saada ystäviä

- lapsi alkaa vähitellen oppimaan odottamaan vuoroaan ja ottamaan vastuuta

Tukisin lasta kaverisuhteiden luomisessa. Tärkeää olisi auttaa lasta vastuun kantamisessa, esim. huolehtimalla omista tavaroista ja sotkujen korjaamisesta. Yhteisten pelisääntöjen luominen voisi edistää lapsen hahmottamista oikeasta/väärästä.

3. Lapsen fyysinen ja motorinen (hieno- ja karkea) kehitys 5-6v

Karkeamotoriikka:

- lapsi oppii uimaan, hiihtämään, luistelemaan ja ajamaan kaksipyöräisellä polkupyörällä

- kiipeilee puissa

- hyppää narua

- on saavuttanut motorisen kehityksen perusvalmiudet

Hienomotoriikka:

- piirtää kolmion ja tähden

- jäljentää numeroita

- osaa liimata

- kirjoittaa oman nimensä

Antaisin lapselle aikaa piirtää ja mahdollisesti tukisin kirjoittamista. Kirjottaisin esimerkiksi aakkosia toiselle lapulle, mistä lapsi saisi tarvittavan avun oman nimen kirjoittamiseen.
Kaikenlainen askartelu ja haasteiden hakeminen harjaannuttaisi lapsen kädentaitoja.
Loruttelu hyppynarun kanssa on lapsille mielekästä.

Lapsen (puheen- ja) kielenkehitys 5-6v

- 5v. sanavarasto on n. 14 000 sanaa

- sanojen ääntäminen on yleiskielen mukaista

- lapsi ymmärtää, että sanat muodostuvat erillisistä äänteistä

- lapsi oppii yhdistämään, poistamaan, lisäämään ja laskemaan äänteitä

- lapsi oppii keskittymään kuuntelemiseen, kysyy kuulemastaan ja pystyy vastaamaan kysymyksiin

- 6v. osa taivutusmuodoista ja niiden poikkeuksista opitaan vielä kouluiässä

- lapsi oppii vielä paljon uusia käsitteitä

Kysely lapsen päivästä antaa lapselle mahdollisuuden ajatella ja muistella. Kommunikoisin lapsen kanssa monipuolisesti.

Lapsen sosiaalinen kehitys 5-6v

- lapsi on omatoiminen ja toimii ryhmässä hyvin

- hänellä alkaa olemaan omia kavereita ja leikkii tuttujen kanssa

- isoissa ryhmissä toiminen onnistuu hyvin aikuisen johdolla

- hänen itsenäistymispyrkimyksiään tulee tukea

- "naiselliset" ja "miehekkäät" tavat tarttuvat

- lapsi oppii ohjaamaan omaa toimintaansa kavereilta ja aikuisilta saamansa palautteen myötä

Aikuisena antaisin ohjeita ja opastaisin tarvittaessa ryhmässä. Antaisin myös positiivista palautetta negatiivisen lisäksi. Lasta voisi opettaa ajattelemaan toimintaansa ja sen seurauksia esim. tarinoiden kautta. Tukisin kaverisuhteiden luomista ja pysyvyyttä.

Temperamenttipiirteet

Helppo temperamentti:

- nälän ja unirytmin säännöllisyys

- positiivinen mieliala

- sopeutuvaisuus uusiin tilanteisiin ja ihmisiin

- korkea ärsytyskynnys

Hitaasti lämpenevä temperamentti:

- säännöllinen unirytmi

- vaisu tai negatiivinen reagoiminen uusiin asioihin

- hidas sopeutuminen

Haastava temperamentti:

- nälän ja unirytmin epäsäännöllisyys

- ärtyisyys ja voimakkaat reaktiot

- runsas itkuisuus

4. Digitaalinen portfolio / tehtävä

Lapsien yhteen tuominen ja toiminnan yhteinen toteutus kaikkien tarpeet huomioiden on tärkeää. Ohjaajana pyrkisin luomaan yhteishenkeä ja motivoimaan lasta toimeliaisuuteen. Vuorovaikutus lasten kanssa ja lasten välillä on hyvä pitää yllä. Suunnitelmallinen toiminta auttaa sen toteutumisessa.

Pienessä ryhmässä lapsella on helpompi tulla kuulluksi ja saada enemmän yksilöllistä ohjausta. Selkeä ja rauhallinen puhetyyli auttaa lasta ymmärtämään toiminnan tarkoituksen. Vaihtoehdot tuovat lapselle valinnanvapautta ja ne myös motivoivat lasta yrittämään.

Ryhmässä täytyy huomioida kaikkien yksilöjen tarpeet ja roolit. Joku lapsista on enemmän johtajatyyppinen kun toinen ja joku hiljaisempi kuin toinen. Hyvän ohjaajan tunnistaa siitä, että osaa ottaa nämä asiat huomioon ja on aidosti kiinnostunut lapsista.

On myös hyvä miettiä suunnitteluvaiheessa, mikä on lapsien osuus sen toteutuksessa ja suunnittelussa.

3. Digitaalinen portfolio / tehtävä

• Psyykkinen kehitys: Lapsi tarvitsee paljon kannustusta onnistuessaan esim. pukeutumistilanteessa. Aikuisen tulisi suhtautua lapsen ehdotuksiin ja aloitteellisuuteen rakentavasti ja kuunnella lasta. Rajoista keskustelu yhdessä lapsen kanssa opettaa lasta säätelemään omaa käytöstä. Seksuaalisuuteen suhtautuminen luonnollisesti ja hienotunteisesti lapsen taso huomioiden on tärkeää. Jos lapsi kysyy kysymyksiä seksuaalisuudesta, pitäisi niihin osata vastata asiallisesti. Lasta voisi myös ohjata sensitiivisesti alastomuuteen liittyvissä asioissa esim. vessaan mennään yksi kerralla ja päiväkodissa ei tulisi juoksennella alasti. Lapsen itsetunnon tukeminen on osa lapsen minäkuvan kehitystä. Lapsen tarpeiden huomiointi ja niiden arvostus antaa lapselle turvaa sekä kunnioitusta. Lapsen vahvuudet ja kehittämiskohteet olisi hyvä tietää, jotta niitä voitaisiin tukea. 

• Kognitiivinen kehitys: Keskustelu ja tarinoiden lukeminen kehittää lasta monipuolisesti. Lapsen kiinnostuksen saa parhaiten heräämään, kun keskustelun aiheeksi ottaa jonkin lapselle tärkeän aiheen. Tavoitteena olisi, että lapsi alkaisi kertoa aiheeseen liittyviä asioita ja täten harjaantuisi kielellisesti. Lähihoitajana olisi tärkeää tietää lapsen kielellisen kehityksen vaiheet, jotta lapsen kielellistä kehitystä voitaisiin tukea. Olisi hyvä tietää myös lapsen henkilökohtaiset tarpeet.  Emotionaalista kehitystä voisi tukea asettamalla rajoja ja kertomalla niiden merkitystä. Erilaisiin rooleihin asettumalla voi käsitellä myös vaikeita tunteita ja opetella empatiaa sekä sosiaalisia taitoja esim. nukkeleikit. Myös lapsen toiveiden toteutuminen leikissä olisi hyvä huomioida.

• Fyysinen kehitys: Erilaiset ulkoleikit, kuten pallon heittäminen ja sen kiinniottaminen kehittävät koordinaatiokykyä. Kynäotteen harjoittelua voisi harjoitella. Lapsen motorisen kehityksen vaiheet olisi hyvä tietää, jotta lähihoitajana voisin tukea osaisin tukea sitä päiväkodissa. Kasvattajan tehtävänä on luoda lapselle mahdollisuus liikkua monipuolisesti. Liikkuminen tapahtuu aina leikin kautta ja ympäristö olisikin hyvä olla mielenkiintoinen. Esimerkiksi palapelien pelaaminen, saksien käytön harjoittelu, piirtäminen, liimaaminen kehittävät lapsen motorisia taitoja.  

• Sosiaalinen kehitys: Erilaiset roolileikit nukeilla kehittää lapsen mielikuvitusta ja symbolista valmiutta. Lapsi pystyy ottamaan leikissä erilaisia rooleja, mitä hän ei tosielämässä ottaisi. Lapselle voi opettaa leikin kautta arvomaailmaa. Päiväkotiryhmässä on tärkeä edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta, kuten asettamalla omat kerhosäännöt ja tavat toimia esim. alkupiirit. Ystävien merkitys on suuri. Lähihoitajana yrittäisin yhdistää lasten leikkejä ja yrittää saada myös arat lapset mukaan leikkiin. Moraalista kehitystä voisi tukea olemalla aikuisena riitojen keskellä,ja kertomalla mikä on oikein ja mikä väärin. Lasten kanssa voidaan ottaa esille moraalisia kysymyksiä ja lapset voivat esittää omia näkemyksiään asioista. Aikuinen voi ohjata lasta ajattelemaan monenlaisista eri näkökulmista. Lapsi olisi hyvä oppia myös pettymään, mikä tarkoittaa esim. sitä, ettei lapsi pidä aina voittaa lautapeleissä. Palautteen antaminen on myös tärkeää; Moraaliasioissa sen tulisi olla tarkkaa ja konkreettista sekä oikealla tasolla lapsen moraalikehityksen tasoon nähden.

  

Havainnointitehtävä

Havainnointilapsenani toimii 3-vuotias Iiris (nimi muutettu). Seurasin hänen toimintojaan kotona. Iiris on luonteeltaan iloinen ja hyvin toimelias.  

Virtaa riittää ja aktiviteettien keksiminen talvella on hieman haasteellista. Iiris tykkää kuitenkin paljon ulkoleikeistä, esimerkkinä talviset pulkka- ja kolaleikit.

Sisällä tekemistä riittää. Iiris on innostunut vesiväreillä värittämisestä. Niiden parissa vierähtää tovi, jos toinenkin. Tutuksi on tullut myös erilaiset liidut ja värikynät. Seinissä onkin havaittavissa pientä todistusaineistoa.

Iiris viettää mielellään aikaa myös lastenohjelmien ja lastenpelien parissa. Tabletilta Iiris katsoo lapsille tarkoitettuja opetusvideoita, missä mm. lauletaan numeroita. Myös eläinaiheiset pelit kiehtovat. Hänelle on kuitenkin laitettu aikaraja kyseisille huveille.

Iirikseltä löytyy kotileikkeihin tarkoitetut leikkihellat ja astiat. Niillä hän tykkää "tehdä ruokaa" ja usein äiti onkin "ravintolan" asiakkaana. Eriväriset astiat ovat kuulemma hyödyksi värien opettelemisessa.

Myös palloleikit ovat Iirikselle mielekästä puuhaa. Pallon kiinniottamisessa on vielä hieman opettelua, mutta pallon sihtaaminen aikuiselle sujuu hyvin. Palloleikeissä lapsen silmän ja käden yhteistoiminta, sekä aistien yhteistoiminta kehittyvät.

Iiris osaa itse syödä ruokansa, mutta pieni avustaminen ruoan rappaamisessa on tarpeen. Juominen luonnistuu mutkattomasti.

Hienomotoriikan kehittyessä, myös oikeanlainen ote aterimesta kehittyy ajan kanssa.

Iiriksen kognitiivinen kehitys on hyvä. Hän sanoo pitkiä, järjellisiä lauseita.

Hän osaa jo kertoa hieman avustetusti mm. päiväkotielämästä nimeten hoitajat ja ystävät, sekä laulaa päiväkodissa opittuja lauluja.

Iiris osaa kertoa melko hyvin, mitä haluaa seuraavaksi tapahtuvan. Hän osaa esimerkiksi kertoa, mikä olisi mieluista tekemistä.

Ajallinen kehitys on vielä opettelua, mutta illan ja yön hän osaa yhdistää nukkumiseen.

Hän ymmärtää hyvin puhetta ja osaa tuoda käteen pyytämän esineen, esim. oman lautasen pöydästä.

Iiris on todella iloinen ja sosiaalinen lapsi. Hän on myös melko arkailematon tuttujen ihmisten seurassa ja halailu on hänelle tapa osoittaa kaveruutta. Jos ympärillä on paljon outoa porukkaa, Iiriksellä menee hieman aikaa kontaktin luomiseen.

Toisten lasten kanssa Iiris on huomaavainen ja antaa mielellään toisten leikkiä hänenkin leluillaan.

Hän keksii leikinaiheita myös yksin, eikä aikuista tarvita enää paljoa paikkaamaan leikkikaveria.

Iiris vaikuttaa olevan todella onnellinen, tasapainoinen ja hyvinvoiva lapsi.

2. Digitaalinen Portfolio

a) Pohdi, miksi rajojen asettaminen on tärkeää?

- Rajojen asettaminen tuo lapselle turvaa. Ilman selkeitä rajoja, millään ei ole väliä.

Esimerkki 1: Lapsi kiikkuu pöydillä ja seisoo tuoleilla. Pyydän lasta lopettamaan ja kerron turvallisuusriskeistä. Ehdottaisin, että menisimme esim. kiipeilemään niihin tarkoitettuihin kaiteisiin, tai sitten mahdollisesti toimintaa voisi jatkaa ulkotelineessä.

Esimerkki 2: Lapsi piirtelee seinälle kynällä. Käskisin lapsen lopettaa piirtämisen seinälle. Kertoisin, kuinka kynä sotkee seinän ja ei ehkä lähde pesemällä pois. Hakisin pesutarvikkeet ja putsaisin seinän lapsen kanssa yhdessä (ikä huomioiden). Ehdottaisin lapselle paperille piirtämistä ja tarvittaessa ohjaisin lapsen askartelupöydän äärelle. Kertoisin, että piirtäminen on sallittua vain sille tarkoitetuille pinnoille (paperi).

b) Pohdi, miksi ohjaava kasvatustyyli on tärkeää?

- Ohjaava kasvatustyyli on toista arvostava, sekä aitoja tunteita ilmaiseva kasvatustyyli. Vanhempi pääsee helpommin lapsen lähelle. Perustellut rajat antavat lapselle mahdollisuuden ymmärtää tekojen motiivia ja seurauksia, jonka kautta hän oppii hallitsemaan käytöstään.

1. Digitaalinen portfoliotehtävä

   A) Tiedonkeruumenetelmät

   1.  - Seuraisin lapsen toimintatapoja ja käyttäytymismallia (havainnointi).

        - Keskustelisin mahdollisesti lapsen omaisten kanssa.

        - Lapsen kanssa keskustelemalla.

        - Tutustuisin lapsen vasuun.

        - Kirjalliset kyselyt, lausunnot ja suunnitelmat.

        - Kyselisin lapsesta myös työyhteisöltä.

     

    2.  - Esimerkiksi jos lapsella on häiriökäyttäytymistä. Voisin saada tietoa

           käyttäytymisen taustalla vaikuttavista asioista, esim. erilaiset sairaudet, kuten ADHD.

           Ajoissa huomattuun käytösmalliin voidaan puuttua ja mahdollisesti vaikuttaa. Lasten

           vanhempien kanssa keskustelu on tärkeää, kuten myös muun hoitohenkilökunnan

           kanssa. Mahdolliset diagnoosit ja tieto sairauksien vaikutuksesta käyttäytymiseen on

           tarpeellista tietää. Eri tietolähteet antavat erilaista tietoa, mitä voidaan

           yhdistellä. Hyödyntämällä erilaisia toimintatapoja helpotetaan kasvatustyön prosessia ja

           päästään helpommin mahdolliseen tavoitteeseen, eli tässä tapauksessa lapsen

           hallitsemiseen. 

    B) Työprosessi

    1.  - Havainnot= Lapsesta tehdään erilaisia havaintoja kyselemällä ja haastattelemalla

           omaisia ja kasvattajia, ja tarkkailemalla lapsen käyttäytymistä eri tilanteissa.

         - Tavoitteet= Asetetaan jokin tavoite lapselle, minkä toteuttamiseen haetaan erilaisia

            keinoja.

         - Toteutus= Toimitaan suunnitelmien mukaan, jotta haluttu lopputulos toteutuisi.

         - Arviointi= Arvioidaan  jälkeenpäin suunnitelman toteutumista/onnistumista.

        

         - Hoito-ja kasvatustyön prosessia on tärkeä noudattaa, jotta päästäisiin haluttuun loppu-

           tulokseen.

      

    2.  - Leikkitilanne: Huomaan, että Ville yrittää toistuvasti viedä Maijan leikkikoiraa.

                                  Tavoitteeksi asetan sen, ettei Ville häiritsisi Maijan leikkiä.

                                  Puuttuisin aina tilanteeseen selittämällä Villelle, ettei toisen kädestä

                                  voi viedä leluja ja ehdottaisin Villelle korvaavaa lelua. Jos samanlaista

                                  lelua ei olisi annettavissa, tai sellaista, mikä kävisi Villelle, ehdottaisin

                                  lelujen vuorottelua tai yhdessä leikkimistä. Painottaisin kuitenkin Villelle,

                                  että mitään ei voi ottaa toisen kädestä, ilman lupaa. Toistaisin kyseisen

                                  toiminnan aina sen tapahtuessa. Lopulta Ville oppii odottamaan omaa

                                  leikkivuoroa, tai kysyy minulta, jos haluaisi myös leikkiä kyseisellä

                                  lelulla. Suunnitelma toimi moitteettomasti, vaikka siihen jouduttiinkin

                                  käyttämään erilaisia keinoja.

          

         - Päivittäistilanne: Ville ei osaa olla rauhallisena jonossa. Asettaisin tavoitteeksi Villen

                                       rauhallisen oleskelu jonossa. Kun lähden kävelemään jono perässäni

                                       ja huomaan, että Ville ei pysy halutussa jonossa, tai muuten on

                                       häiriöksi, pysäyttäisin jonon. Sanoisin Villelle, ettei jono liiku, ennen

                                       kuin hän rauhoittuu. Toistaisin tapahtumaa. Jos Ville ei rauhoitu,

                                       otan häntä kädestä kiinni ja kävelemme yhdessä. Selitän hänelle,

                                       miksi kävelemme käsikkäin ja kuinka jonossa tulisi käyttäytyä.
                                       Lopulta Ville ymmärtää huonon käyttäytymisensä ja kävelee
                                       esimerkillisesti jonossa, niin kuin pitääkin.

                                       

                                      

      

          

     

            

Korvaava tehtävä: Erilaiset kasvatustyylit

                                                   

•  1. Ei rajoja, ei rakkautta = laiminlyövä kasvatustyyli

          - Vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsen perustarpeista eivätkä
            myöskään takaamaan lapselle turvallista rakastavaa kasvuympäristöä.

          - Kasvattajilla voi olla taustalla esim. päihdeongelmaa



          2. Ei rajoja, rakkautta = hemmotteleva, lapsijohtoinen, vapaa kasvatustyyli

           - Kasvattaja asettaa lapselle rajojen sijaan toivomuksia, ehdotuksia ja kysymyksiä.

           - Lapsella on vapaus päättää omista sekä mahdollisesti koko perheen toiminnoista.

         
          3. Rajoja, ei rakkautta = komenteleva, aikuisjohtoinen kasvatustyyli

           - Kasvattaja ei anna lapselle mahdollisuutta tuoda omaa näkemystä esille.

           - Lapsen tunteita ei oteta huomioon.

           - Kasvattajan asettamien sääntöjen noudattaminen on ehdotonta.

           - Kyseiseen kasvatustyyliin kuuluu usein kurittava ja lasta nöyryyttävä asenne.


          4. Rajoja, rakkautta = ohjaava, vuorovaikutteinen, lapsilähtöinen kasvatustyyli

            - Kyseinen kasvatustyyli tukee kasvattajan ja lapsen vuorovaikutusta huomioiden
              lapsen ikä- ja kehitysvaiheen.

            - Kasvattaja arvostaa ja kuuntelee lapsen mielipiteitä, sekä ottaa vastuuta lapsen
              turvallisen kasvuympäristön takaamiseksi.

            - Anteeksiantaminen ja pyytäminen.

            - Lapselle asetetaan rajat ja niiden noudattamista valvotaan.

            - Kyseistä kasvatustyyliä pidetään kaikista parhaimpana kasvatustyylinä.

•  Top- jaksolla ohjaavan, vuorovaikutteisen kasvatustyylin toteuttaminen on tärkeää. Kuuntelisin ja ohjaisin tilanteissa, missä lapsi tarvitsee tukea esimerkiksi leikkikavereiden saamisessa. Myös lapsen toiveiden kuunteleminen on tärkeää, kuten mielekkään tekemisen löytäminen. Lapsen huomiointi mm. nimeltä kutsuminen, kuunteleminen ja leikkiminen yhdessä tuo lapselle turvaa ja luottamusta.

• Rajojen asettaminen tuo lapselle turvaa. Esimerkki: Ville yrittää viedä palapelin Maijalta. Kieltäessäni Villeä, hän alkaa itkeä. Selitän Villelle, ettei toisen palapelejä voi viedä ja ehdotan, että haettaisiin toinen, oma palapeli. Ville rauhoittuu ja alkaa tekemään omaa palapeliä.

• Kasvatuskumppanuus tarkoittaa vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaa yhdessä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Vanhemmalla on päävastuu kasvatuksesta. Henkilöstöllä on ammattiosaamista ja vastuu tasavertaisen kumppanuuden toteutumisesta. Top- jakson esimerkki: Lapsen ja vanhemman erotilanteessa tukeminen on tärkeää. Kun vanhempi jättää lapsen hoitoon, menisin heitä vastaan. Vanhemman on hyvä sanoa lapselle lähtevänsä ja tulevan sitten hakemaan, kun päivä loppuu. Jos lapsi alkaa itkemään, ehdottaisin mukavaa tekemistä ja puhuisin rauhallisesti, mukavalla äänensävyllä. Voisin ottaa vaikka lapsen syliin (en kuitenkaan pakosta, myös käden tarjoaminen kävisi) ja kertoisin, mitä päivä tuo mukanaan ja pyydän sanomaan vanhemmalle heippa. Kun tilanne menee ohitse, ohjaan lapsen leikkimään ja tarkkailen, että lapsi pääsee mukaan leikkiin. Jos lapsi on ollut kovin itkuinen, tai hätäinen, olisin mukana hänen seurana ja keksisin tekemistä.