1. Digitaalinen portfoliotehtävä

   A) Tiedonkeruumenetelmät

   1.  - Seuraisin lapsen toimintatapoja ja käyttäytymismallia (havainnointi).

        - Keskustelisin mahdollisesti lapsen omaisten kanssa.

        - Lapsen kanssa keskustelemalla.

        - Tutustuisin lapsen vasuun.

        - Kirjalliset kyselyt, lausunnot ja suunnitelmat.

        - Kyselisin lapsesta myös työyhteisöltä.

     

    2.  - Esimerkiksi jos lapsella on häiriökäyttäytymistä. Voisin saada tietoa

           käyttäytymisen taustalla vaikuttavista asioista, esim. erilaiset sairaudet, kuten ADHD.

           Ajoissa huomattuun käytösmalliin voidaan puuttua ja mahdollisesti vaikuttaa. Lasten

           vanhempien kanssa keskustelu on tärkeää, kuten myös muun hoitohenkilökunnan

           kanssa. Mahdolliset diagnoosit ja tieto sairauksien vaikutuksesta käyttäytymiseen on

           tarpeellista tietää. Eri tietolähteet antavat erilaista tietoa, mitä voidaan

           yhdistellä. Hyödyntämällä erilaisia toimintatapoja helpotetaan kasvatustyön prosessia ja

           päästään helpommin mahdolliseen tavoitteeseen, eli tässä tapauksessa lapsen

           hallitsemiseen. 

    B) Työprosessi

    1.  - Havainnot= Lapsesta tehdään erilaisia havaintoja kyselemällä ja haastattelemalla

           omaisia ja kasvattajia, ja tarkkailemalla lapsen käyttäytymistä eri tilanteissa.

         - Tavoitteet= Asetetaan jokin tavoite lapselle, minkä toteuttamiseen haetaan erilaisia

            keinoja.

         - Toteutus= Toimitaan suunnitelmien mukaan, jotta haluttu lopputulos toteutuisi.

         - Arviointi= Arvioidaan  jälkeenpäin suunnitelman toteutumista/onnistumista.

        

         - Hoito-ja kasvatustyön prosessia on tärkeä noudattaa, jotta päästäisiin haluttuun loppu-

           tulokseen.

      

    2.  - Leikkitilanne: Huomaan, että Ville yrittää toistuvasti viedä Maijan leikkikoiraa.

                                  Tavoitteeksi asetan sen, ettei Ville häiritsisi Maijan leikkiä.

                                  Puuttuisin aina tilanteeseen selittämällä Villelle, ettei toisen kädestä

                                  voi viedä leluja ja ehdottaisin Villelle korvaavaa lelua. Jos samanlaista

                                  lelua ei olisi annettavissa, tai sellaista, mikä kävisi Villelle, ehdottaisin

                                  lelujen vuorottelua tai yhdessä leikkimistä. Painottaisin kuitenkin Villelle,

                                  että mitään ei voi ottaa toisen kädestä, ilman lupaa. Toistaisin kyseisen

                                  toiminnan aina sen tapahtuessa. Lopulta Ville oppii odottamaan omaa

                                  leikkivuoroa, tai kysyy minulta, jos haluaisi myös leikkiä kyseisellä

                                  lelulla. Suunnitelma toimi moitteettomasti, vaikka siihen jouduttiinkin

                                  käyttämään erilaisia keinoja.

          

         - Päivittäistilanne: Ville ei osaa olla rauhallisena jonossa. Asettaisin tavoitteeksi Villen

                                       rauhallisen oleskelu jonossa. Kun lähden kävelemään jono perässäni

                                       ja huomaan, että Ville ei pysy halutussa jonossa, tai muuten on

                                       häiriöksi, pysäyttäisin jonon. Sanoisin Villelle, ettei jono liiku, ennen

                                       kuin hän rauhoittuu. Toistaisin tapahtumaa. Jos Ville ei rauhoitu,

                                       otan häntä kädestä kiinni ja kävelemme yhdessä. Selitän hänelle,

                                       miksi kävelemme käsikkäin ja kuinka jonossa tulisi käyttäytyä.
                                       Lopulta Ville ymmärtää huonon käyttäytymisensä ja kävelee
                                       esimerkillisesti jonossa, niin kuin pitääkin.