3. Digitaalinen portfolio / tehtävä

• Psyykkinen kehitys: Lapsi tarvitsee paljon kannustusta onnistuessaan esim. pukeutumistilanteessa. Aikuisen tulisi suhtautua lapsen ehdotuksiin ja aloitteellisuuteen rakentavasti ja kuunnella lasta. Rajoista keskustelu yhdessä lapsen kanssa opettaa lasta säätelemään omaa käytöstä. Seksuaalisuuteen suhtautuminen luonnollisesti ja hienotunteisesti lapsen taso huomioiden on tärkeää. Jos lapsi kysyy kysymyksiä seksuaalisuudesta, pitäisi niihin osata vastata asiallisesti. Lasta voisi myös ohjata sensitiivisesti alastomuuteen liittyvissä asioissa esim. vessaan mennään yksi kerralla ja päiväkodissa ei tulisi juoksennella alasti. Lapsen itsetunnon tukeminen on osa lapsen minäkuvan kehitystä. Lapsen tarpeiden huomiointi ja niiden arvostus antaa lapselle turvaa sekä kunnioitusta. Lapsen vahvuudet ja kehittämiskohteet olisi hyvä tietää, jotta niitä voitaisiin tukea. 

• Kognitiivinen kehitys: Keskustelu ja tarinoiden lukeminen kehittää lasta monipuolisesti. Lapsen kiinnostuksen saa parhaiten heräämään, kun keskustelun aiheeksi ottaa jonkin lapselle tärkeän aiheen. Tavoitteena olisi, että lapsi alkaisi kertoa aiheeseen liittyviä asioita ja täten harjaantuisi kielellisesti. Lähihoitajana olisi tärkeää tietää lapsen kielellisen kehityksen vaiheet, jotta lapsen kielellistä kehitystä voitaisiin tukea. Olisi hyvä tietää myös lapsen henkilökohtaiset tarpeet.  Emotionaalista kehitystä voisi tukea asettamalla rajoja ja kertomalla niiden merkitystä. Erilaisiin rooleihin asettumalla voi käsitellä myös vaikeita tunteita ja opetella empatiaa sekä sosiaalisia taitoja esim. nukkeleikit. Myös lapsen toiveiden toteutuminen leikissä olisi hyvä huomioida.

• Fyysinen kehitys: Erilaiset ulkoleikit, kuten pallon heittäminen ja sen kiinniottaminen kehittävät koordinaatiokykyä. Kynäotteen harjoittelua voisi harjoitella. Lapsen motorisen kehityksen vaiheet olisi hyvä tietää, jotta lähihoitajana voisin tukea osaisin tukea sitä päiväkodissa. Kasvattajan tehtävänä on luoda lapselle mahdollisuus liikkua monipuolisesti. Liikkuminen tapahtuu aina leikin kautta ja ympäristö olisikin hyvä olla mielenkiintoinen. Esimerkiksi palapelien pelaaminen, saksien käytön harjoittelu, piirtäminen, liimaaminen kehittävät lapsen motorisia taitoja.  

• Sosiaalinen kehitys: Erilaiset roolileikit nukeilla kehittää lapsen mielikuvitusta ja symbolista valmiutta. Lapsi pystyy ottamaan leikissä erilaisia rooleja, mitä hän ei tosielämässä ottaisi. Lapselle voi opettaa leikin kautta arvomaailmaa. Päiväkotiryhmässä on tärkeä edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta, kuten asettamalla omat kerhosäännöt ja tavat toimia esim. alkupiirit. Ystävien merkitys on suuri. Lähihoitajana yrittäisin yhdistää lasten leikkejä ja yrittää saada myös arat lapset mukaan leikkiin. Moraalista kehitystä voisi tukea olemalla aikuisena riitojen keskellä,ja kertomalla mikä on oikein ja mikä väärin. Lasten kanssa voidaan ottaa esille moraalisia kysymyksiä ja lapset voivat esittää omia näkemyksiään asioista. Aikuinen voi ohjata lasta ajattelemaan monenlaisista eri näkökulmista. Lapsi olisi hyvä oppia myös pettymään, mikä tarkoittaa esim. sitä, ettei lapsi pidä aina voittaa lautapeleissä. Palautteen antaminen on myös tärkeää; Moraaliasioissa sen tulisi olla tarkkaa ja konkreettista sekä oikealla tasolla lapsen moraalikehityksen tasoon nähden.