5. Kehityspsykologia

1.Lapsen fyysinen ja motorinen (hieno- ja karkea) kehitys 1-3v

Karkeamotoriikka:

- 1v. seisominen ilman tukea

- kävely tuettuna

- ensiaskeleet

- 2v. juokseminen

- kävely portaissa

- pallon potkiminen

- 3v. varpailla kävely

- tasajalkaa hyppely

Hienomotoriikka:

- 1v. kupista juominen

- 1.5v. lusikalla syöminen

- 2-3 palikan torien rakennus

- kirjan sivujen kääntäminen

- 2v. piirtää kynä kämmenotteessa

- kokoaa pieniä palapelejä

- pujottaa isoja helmiä lankaan

- piirtää pääjalkaisen ihmisen

Voisin avustaa lasta kävelyssä ja tukea vasten nousemisessa. Lapsen kanssa pallottelu ja erilaiset motoriset leikit kehittävät karkeamotoriikkaa. Avustaisin ja edistäisin lapsen aloitteellisuutta esim. ruokailutilanteissa.

Lapsen (puheen- ja) kielenkehitys 1-3v

- sanasto alkaa kehittyä nopeasti n. 1.5 vuoden iässä

- lapsi alkaa huomaamaan, että ympäristön kohteilla on nimet

- lapsi nimeää mielellään heille tärkeitä kohteita, kuten leluja

- 1,5-2v. lapsi alkaa yhdistellä sanoja--> lapsi sanoo kaksi sanaa peräkkäin

- lapsi tuntee jo noin 250 sanaa n. 2vuotiaana

- lapsi alkaa käyttämään verbejä, jotka liittyvät hänen jokapäiväiseen toimintaansa, kuten "syödä"

- 2.5v. lapsi oppii jopa 10 sanaa päivässä (3000/vuosi)

- Sanat ovat pääasiassa substantiiveja ja verbejä

- 3v. puhe alkaa olemaan jo ymmärrettävää ja lapsi osaa sanojen taivutukset/käsky-, kysymys- ja kieltomuodot

Lapselle voisi lukea esim. kuvakirjoja, joiden kautta lapsi oppisi nimeämään asioita. Kaikki juttelu ja kommunikointi varmasti edistää puheen tuottoa.

Lapsen sosiaalinen kehitys 1-3v

Lapsi tarvitsee paljon positiivista kannustusta päivän perustoiminnoissa sekä tukea omatoimisuuden harjoitteluun. Tällä tavoin lapselle kehittyy oma tahto ja kokemus itsenäisyydestä. Lapsi alkaa 2-3 vuotiaana harjoittelemaan oman tahtonsa ilmaisua. Uhman näyttäminen on osoitus siitä, kuinka lapsi uskaltaa näyttää tahtonsa.

Kolmevuotias alkaa opettelemaan ryhmässä toimimista ja leikkien sääntöjä.

Lapsi havainnoi ympäristöä ja alkaa omaksumaan yhteisön tapoja.

Lasta voisi opastaa leikeissä ja antaa myös lapsen omalle tahdolle sijaa.
Oikeanlainen reagointi lapsen raivokohtauksissa on tärkeää. Leikkien sääntöjä voisi käydä
läpi ja kertoa mikä on oikein/väärin.

2. Lapsen fyysinen ja motorinen (hieno- ja karkea) kehitys 3-5v:

Karkeamotoriikka:

- 3v. lapsi kävelee varpaillaan

- hyppii tasajalkaa

- 4v. kävelee takaperin ja sivuttain

- heittää palloa ja saan sen kiinni

- hyppii yhdellä jalalla

- ottaa vauhtia keinussa

- 5v. oppii uimaan, hiihtämään, luistelemaan

- kiipeilee puissa

- hyppää narua

- ajaa kaksipyöräisellä

Hienomotoriikka:

- 3v. piirtää pääjalkaisen ihmisen

- kokoaa pieniä palapelejä

- 4v. käyttää saksia

- piirtää neliön

- piirtää ihmispiirroksen, jossa on pää, vartalo ja raajat

- 5v. piirtää kolmion ja tähden jäljentää numeroita kirjoittaa oman nimensä osaa liimata

Tukisin lasta liikkumaan ja leikkimään toisten lasten kanssa. Erilaiset palloleikit kehittämät motoriikkaa ja hyppynaruleikit tasapainoa. Opastaisin lasta saksien käytössä ja kynäotteessa. Selittämällä ihmisen kehon osia, lapsi ehkä oppisi hahmottamaan paremmin, mitä siihen kuuluu pään ja jalkojen lisäksi.

Lapsen (puheen- ja) kielenkehitys 3-5v

- 3v. puhe alkaa olemaan jo ymmärrettävää

- lapsi osaa sanojen taivutuksia

- osaa kertoa esineiden paikasta ja sijainnista

- 4-5v. lapsen puhe alkaa muistuttamaan aikuisen puhetta

- mukana ovat jo kaikki sanaluokat, aikamuodot ja taivutusmuodot

- lapsen tarinan kerronta tarkentuu

- kaikki konsonantit ilmaantuvat yleensä tähän mennessä

Kommunikointi lapsen kanssa esim. kyselemällä päivästä auttaa lasta ajattelemaan ja ilmaisemaan itseään.

Lapsen sosiaalinen kehitys 3-5v

- Ajattelun kehittyessä lapsi ymmärtää paremmin ympäristöään ja osaa kielen avulla kertoa yhä paremmin ajatuksistaan siitä

- lapsi leikkii paljon ja kieli mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen muiden lasten ja aikuisten kanssa

- lapsi oppii ryhmässä toimimisen taitoja ja alkaa saada ystäviä

- lapsi alkaa vähitellen oppimaan odottamaan vuoroaan ja ottamaan vastuuta

Tukisin lasta kaverisuhteiden luomisessa. Tärkeää olisi auttaa lasta vastuun kantamisessa, esim. huolehtimalla omista tavaroista ja sotkujen korjaamisesta. Yhteisten pelisääntöjen luominen voisi edistää lapsen hahmottamista oikeasta/väärästä.

3. Lapsen fyysinen ja motorinen (hieno- ja karkea) kehitys 5-6v

Karkeamotoriikka:

- lapsi oppii uimaan, hiihtämään, luistelemaan ja ajamaan kaksipyöräisellä polkupyörällä

- kiipeilee puissa

- hyppää narua

- on saavuttanut motorisen kehityksen perusvalmiudet

Hienomotoriikka:

- piirtää kolmion ja tähden

- jäljentää numeroita

- osaa liimata

- kirjoittaa oman nimensä

Antaisin lapselle aikaa piirtää ja mahdollisesti tukisin kirjoittamista. Kirjottaisin esimerkiksi aakkosia toiselle lapulle, mistä lapsi saisi tarvittavan avun oman nimen kirjoittamiseen.
Kaikenlainen askartelu ja haasteiden hakeminen harjaannuttaisi lapsen kädentaitoja.
Loruttelu hyppynarun kanssa on lapsille mielekästä.

Lapsen (puheen- ja) kielenkehitys 5-6v

- 5v. sanavarasto on n. 14 000 sanaa

- sanojen ääntäminen on yleiskielen mukaista

- lapsi ymmärtää, että sanat muodostuvat erillisistä äänteistä

- lapsi oppii yhdistämään, poistamaan, lisäämään ja laskemaan äänteitä

- lapsi oppii keskittymään kuuntelemiseen, kysyy kuulemastaan ja pystyy vastaamaan kysymyksiin

- 6v. osa taivutusmuodoista ja niiden poikkeuksista opitaan vielä kouluiässä

- lapsi oppii vielä paljon uusia käsitteitä

Kysely lapsen päivästä antaa lapselle mahdollisuuden ajatella ja muistella. Kommunikoisin lapsen kanssa monipuolisesti.

Lapsen sosiaalinen kehitys 5-6v

- lapsi on omatoiminen ja toimii ryhmässä hyvin

- hänellä alkaa olemaan omia kavereita ja leikkii tuttujen kanssa

- isoissa ryhmissä toiminen onnistuu hyvin aikuisen johdolla

- hänen itsenäistymispyrkimyksiään tulee tukea

- "naiselliset" ja "miehekkäät" tavat tarttuvat

- lapsi oppii ohjaamaan omaa toimintaansa kavereilta ja aikuisilta saamansa palautteen myötä

Aikuisena antaisin ohjeita ja opastaisin tarvittaessa ryhmässä. Antaisin myös positiivista palautetta negatiivisen lisäksi. Lasta voisi opettaa ajattelemaan toimintaansa ja sen seurauksia esim. tarinoiden kautta. Tukisin kaverisuhteiden luomista ja pysyvyyttä.

Temperamenttipiirteet

Helppo temperamentti:

- nälän ja unirytmin säännöllisyys

- positiivinen mieliala

- sopeutuvaisuus uusiin tilanteisiin ja ihmisiin

- korkea ärsytyskynnys

Hitaasti lämpenevä temperamentti:

- säännöllinen unirytmi

- vaisu tai negatiivinen reagoiminen uusiin asioihin

- hidas sopeutuminen

Haastava temperamentti:

- nälän ja unirytmin epäsäännöllisyys

- ärtyisyys ja voimakkaat reaktiot

- runsas itkuisuus

4. Digitaalinen portfolio / tehtävä

Lapsien yhteen tuominen ja toiminnan yhteinen toteutus kaikkien tarpeet huomioiden on tärkeää. Ohjaajana pyrkisin luomaan yhteishenkeä ja motivoimaan lasta toimeliaisuuteen. Vuorovaikutus lasten kanssa ja lasten välillä on hyvä pitää yllä. Suunnitelmallinen toiminta auttaa sen toteutumisessa.

Pienessä ryhmässä lapsella on helpompi tulla kuulluksi ja saada enemmän yksilöllistä ohjausta. Selkeä ja rauhallinen puhetyyli auttaa lasta ymmärtämään toiminnan tarkoituksen. Vaihtoehdot tuovat lapselle valinnanvapautta ja ne myös motivoivat lasta yrittämään.

Ryhmässä täytyy huomioida kaikkien yksilöjen tarpeet ja roolit. Joku lapsista on enemmän johtajatyyppinen kun toinen ja joku hiljaisempi kuin toinen. Hyvän ohjaajan tunnistaa siitä, että osaa ottaa nämä asiat huomioon ja on aidosti kiinnostunut lapsista.

On myös hyvä miettiä suunnitteluvaiheessa, mikä on lapsien osuus sen toteutuksessa ja suunnittelussa.

3. Digitaalinen portfolio / tehtävä

• Psyykkinen kehitys: Lapsi tarvitsee paljon kannustusta onnistuessaan esim. pukeutumistilanteessa. Aikuisen tulisi suhtautua lapsen ehdotuksiin ja aloitteellisuuteen rakentavasti ja kuunnella lasta. Rajoista keskustelu yhdessä lapsen kanssa opettaa lasta säätelemään omaa käytöstä. Seksuaalisuuteen suhtautuminen luonnollisesti ja hienotunteisesti lapsen taso huomioiden on tärkeää. Jos lapsi kysyy kysymyksiä seksuaalisuudesta, pitäisi niihin osata vastata asiallisesti. Lasta voisi myös ohjata sensitiivisesti alastomuuteen liittyvissä asioissa esim. vessaan mennään yksi kerralla ja päiväkodissa ei tulisi juoksennella alasti. Lapsen itsetunnon tukeminen on osa lapsen minäkuvan kehitystä. Lapsen tarpeiden huomiointi ja niiden arvostus antaa lapselle turvaa sekä kunnioitusta. Lapsen vahvuudet ja kehittämiskohteet olisi hyvä tietää, jotta niitä voitaisiin tukea. 

• Kognitiivinen kehitys: Keskustelu ja tarinoiden lukeminen kehittää lasta monipuolisesti. Lapsen kiinnostuksen saa parhaiten heräämään, kun keskustelun aiheeksi ottaa jonkin lapselle tärkeän aiheen. Tavoitteena olisi, että lapsi alkaisi kertoa aiheeseen liittyviä asioita ja täten harjaantuisi kielellisesti. Lähihoitajana olisi tärkeää tietää lapsen kielellisen kehityksen vaiheet, jotta lapsen kielellistä kehitystä voitaisiin tukea. Olisi hyvä tietää myös lapsen henkilökohtaiset tarpeet.  Emotionaalista kehitystä voisi tukea asettamalla rajoja ja kertomalla niiden merkitystä. Erilaisiin rooleihin asettumalla voi käsitellä myös vaikeita tunteita ja opetella empatiaa sekä sosiaalisia taitoja esim. nukkeleikit. Myös lapsen toiveiden toteutuminen leikissä olisi hyvä huomioida.

• Fyysinen kehitys: Erilaiset ulkoleikit, kuten pallon heittäminen ja sen kiinniottaminen kehittävät koordinaatiokykyä. Kynäotteen harjoittelua voisi harjoitella. Lapsen motorisen kehityksen vaiheet olisi hyvä tietää, jotta lähihoitajana voisin tukea osaisin tukea sitä päiväkodissa. Kasvattajan tehtävänä on luoda lapselle mahdollisuus liikkua monipuolisesti. Liikkuminen tapahtuu aina leikin kautta ja ympäristö olisikin hyvä olla mielenkiintoinen. Esimerkiksi palapelien pelaaminen, saksien käytön harjoittelu, piirtäminen, liimaaminen kehittävät lapsen motorisia taitoja.  

• Sosiaalinen kehitys: Erilaiset roolileikit nukeilla kehittää lapsen mielikuvitusta ja symbolista valmiutta. Lapsi pystyy ottamaan leikissä erilaisia rooleja, mitä hän ei tosielämässä ottaisi. Lapselle voi opettaa leikin kautta arvomaailmaa. Päiväkotiryhmässä on tärkeä edistää yhteenkuuluvuuden tunnetta, kuten asettamalla omat kerhosäännöt ja tavat toimia esim. alkupiirit. Ystävien merkitys on suuri. Lähihoitajana yrittäisin yhdistää lasten leikkejä ja yrittää saada myös arat lapset mukaan leikkiin. Moraalista kehitystä voisi tukea olemalla aikuisena riitojen keskellä,ja kertomalla mikä on oikein ja mikä väärin. Lasten kanssa voidaan ottaa esille moraalisia kysymyksiä ja lapset voivat esittää omia näkemyksiään asioista. Aikuinen voi ohjata lasta ajattelemaan monenlaisista eri näkökulmista. Lapsi olisi hyvä oppia myös pettymään, mikä tarkoittaa esim. sitä, ettei lapsi pidä aina voittaa lautapeleissä. Palautteen antaminen on myös tärkeää; Moraaliasioissa sen tulisi olla tarkkaa ja konkreettista sekä oikealla tasolla lapsen moraalikehityksen tasoon nähden.